Prosessin käynnistäminen

Koulumme vietti TESO-päivää 23.11. 2013. Puolet koulutuspäivästä käytetiin  OPS-uudistuksen tilannekatsaukseen ja prosessin pohtimiseen niin valtakunnallisesta näkökulmasta kuin myös oman koulun osalta. Alustusten jälkeen jakaannuttiin pienryhmiin (n. 4-5 opettajaa) pohtimaan vastauksia OPS-tiekartan pohjalta laadittuihin kysymyksiin. Alla kysymyksiä ja niihin koottuja vastaksia.  

Mitkä ovat  perusopetuksen  tavoitteet? Mihin kasvatuksella pyritään? Millaista osaamista tavoitellaan?

Kasvattaa vastuuntuntoisia, kestävän kehityksen huomioivia kansalaisia, jotka toimivat vuorovaikutteisesti ja toisia kunnioittaen. Perusopetuksen avulla pyritään kehittämään laaja-alaista osaamista.

-      pitkäjänteisen työskentelyn oppimista

-      kykyä sitoutua yhteisiin sääntöihin ja omaan vastuuseen ryhmän jäsenenä

-      toiseuden ymmärtäminen ja sopeutumiskyky kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa

Mitä tavoitteet edellyttävät koulun toimintakulttuurilta ja opetukselta?

Tavoitteet edellyttävät koululta ja opetukselta monipuolista osaamista, laaja-alaisuutta sekä aineiden välistä yhteistyötä enenevässä määrin. Koulussa tarvitaan enemmän aikaa kasvatukselliseen puoleen. Enää ei ole niin, että koulu opettaa ja koti kasvattaa!

-      moniammatillinen yhteistyö

-      koulu ei voi eikä saa olla ainoa kasvattaja!

-      vanhempien sitouttaminen lasten koulunkäynnin tukemiseen   

 

Missä olosuhteissa oppimista parhaiten tapahtuu?

- Riippuu tavoitteista

- Perustarpeet tyydytetty ennenkuin oppiminen mahdollistuu

- Ei välttämättä sidottu luokkatilaan: autenttinen oppimisympäristö

- Luokkien innostava sisustus

- Avoimet oppimisympäristöt

- Opiskelun sosiaalisuus: yhdessä, kontaktissa toisiin

- Yksilöllisyys, eriyttäminen

- Oppiminen ei aikaan ja paikkaan sidottu

- Elämänmakuisissa. strukturoiduissa ja ohjatuissa

- Kiireettömissä, ei sidottu 75 minuutin oppitunteihin

- Ilmiöpohjainen, ongelmalähtöinen opetus

- Turvallinen ympäristö = keskinäinen luottamus, mielipiteiden vapaus, ennakoitavuus

- Luova ympäristö

- Fyysisesti muokattavissa oleva oppimisympäristö

- Tarpeelliset oppimisvälineet

- Ei kiireen tuntua

- Oikean tasoiset haasteet, ei liian helppo, ei liian vaikea

- Älyllisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti inspiroivat ympäristöt

- Flow -kokemuksia edistävä

- Kannustava

- Erilaiset oppijat huomioiva oppimisympäristö / materiaalit

- Yhteenkuuluvuutta edistävä = juhlat, yhteiset tapahtumat ja perinteet jne.

 

Mitkä asiat ympäristössämme tukevat oppimista?

- Henkilöstön työhyvinvointi edistää ja tukee myös oppilaiden oppimista ja viihtyvyyttä.

- Työn haastavuus ja mielekkyys myös opettajan näkökulmasta (opetusharjoittelijat, yhteistyö ainelaitosten / OKL:n kanssa..)

- Monipuoliset opetusmenetelmät ja niiden tarkoituksenmukaisuus   

 

Miten maailma koulun ympärillä muuttuu?

Valtavalla vauhdilla suuntaan, josta ei ole tietoa. Miten pitkälle kasvu voi jatkua? Mitä valmiuksia tarvitaan tulevaisuudessa? Työ/vapaa-ajan suhde. Minkälaista työ on tulevaisuudessa? Korkea koulutus tulevaisuuden avain, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa. Ymmärtävätkö oppilaat?   Kaikki mulle heti – asenne. Missä pitkäjänteisyys? Kunnollinen työsuoritus vaatii paljon toistoja ja kärsivällisyyttä. Jatkuva työnteko tärkeää.  Monikulttuurisuus. Tietoa saadaan yhä enemmän koulun ulkopuolelta. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys.

 

Miten muutokset vaikuttavat koulutyöhön? Miten koulu vaikuttaa muutokseen?

 Yhteiskuntaluokkien muutokset.  Seuraavat sukupolvet?  Koulun ulkopuoliset tekijät vaikuttavat kouluun enemmän kuin koulu vaikuttaa ulospäin. Koulun vaikutukset hyvin hitaita. Tulokset eivät näy nopeasti.  Viihteen vaikutus valtava myös koulussa ja työpaikoilla.  Tylsyyden sietäminen minimissä. Keskittymiskyvyn puuttuminen. Mikä tieto on keskeistä/oleellista: opettajan roolin muuttuminen. Kestävän kehityksen huomioinen enemmän koulussa/opetuksessa. Koulu voisi olla paikka rauhoittumiseen: koulun tulisi olla enemmän fyysinen tila, jossa ihmiset voisivat olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään (ei aina virtuaalisuutta).

  

Mitä tiedämme oppimisesta?

 Aika paljon tiedämme !!!!

 - Kuinka opitaan; parhaiten opitaan, kun neljä aistikanavaa käytössä (90%)

-  Kuulo, näkö, puhuminen, tekeminen

- Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka kiinnostavat häntä.

- 95% opitusta unohtuu ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Ihmisten muistitoiminnot ovat yksilöllisiä. Oppimistyylit ovat yksilöllisiä.

- Oppimisen transfer-vaikutus tuntuu aineitten ja jopa oman aineen kurssien välillä olemattomalta.

- Ryhmän vaikutus on merkittävä.

- OPH asettaa ylimitoitettuja oppimistavoitteita (vrt. arvosanojen kriteerit)

- Millaista oppimiskäsitystä oma toimintamme nyt ilmentää?

- Behavioristinen tietenkin!

- Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma.  

Tieto rakentuu aiemmin opitun päälle.

- Ihmisen perustarpeiden - autonomian, yhteenkuuluvuuden ja pätevyyden tunteen - tyydyttämisellä saavutetaan motivaatio oppimiseen.

- Opettaja luo olosuhteet ja ohjaa oppimista aktiivisesti, mutta oppilaat oppivat myös toisiltaan.

 

Mitkä ovat koulutyössä meille tärkeitä asioita?

Oppilaiden kohtaaminen, läsnäolo, henkilökohtaisuus, tasapuolisuus ja tasavertaisuus, tarkoituksenmukaisuus ja sisältöjen merkityksellisyys ja tavoitteellisuus, kokonaisnäkemys, selkeä oppiaineitten välinen työnjako. Integroiva opetus, yhteistyö opettajien ja ryhmien kesken.

 - arvokysymykset

- positiivinen, turvallinen ja oppimista tukeva ilmapiiri

- tavoitteellisuus

- yhteisöllisyys

-  innostavuus

- valtarakenteista vapaa koulu

- osallistavuus, vastuuttaminen ja sitouttaminen

- kasvattaminen

 

Mitä pyrimme saamaan aikaan?

Hyvinvoivia ihmisiä, jotka ymmärtävät vahvuutensa ja myös uskaltavat ylittää rajojansa ja kokeilla uutta. Jospa oppilaat ymmärtäisivät, että tietäminen ja tiedon laajeneminen on sinällään hauskaa. Epäonnistumisen pelon vähentäminen. Ymmärtämisen kehämäisyys, ei valmiiden ihmisten tuottaminen. Epäonnistuminenkin on parempaa kuin jämähtäminen osaamisensa tasoon. Työskentelykulttuurin innostavuus. Aika.

- oppimista ja kasvua

- inhimillisyyttä

- opetuksen kehittämistä

- tutkimusta

- muutosta

- oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksien parantumista

- tarjota valmiuksia elämää varten

- tiedonhakutaitoa ja kriittisyyttä

 

Mistä löydämme muutokseen kannustavia ja opetussuunnitelmatyötä tukevia elementtejä?

Voiko esimerkiksi ajankäyttöön liittyviä reunaehtoja tehdä joustavammiksi? Miten voisi kehittää luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa opetusta? Miten pidetään mukana rentous ja huumori (armollisuus)? Arkiteknologian käyttö luontevasti osana oppimista. Sisältöjen ja teknologian kohtaaminen.

- tekemällä asioita yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa

- pysymällä ajan hermoilla oppilaiden ja opiskelijoiden keskusteluissa ja elämässä

- oppimalla toisiltamme (kollegat)

- verkostoitumalla

- osallistumalla yleiseen keskusteluun

- kokeilemalla uusia ideoita ajatuksella: nosta rimaa ja madalla aloittamiskynnystä

- kertomalla kollegoille erilaisista uusista ideoista

- resurssoimalla kokeiluun ja tutkimukseen työaikaa ja rahaa

 

Miten koulun toimintatavat ja arki edistävät oppimista ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja?

- Kaikin tavoin.

- Tilojen ja välineiden joustava käyttö; selkeät rajat, mutta vapaus toteuttaa itseään, oppilaat ja opettajat ovat samalla puolella, ei vastakkain. Ilmiöiden tutkiminen ja innostavan työskentelyilmapiirin rakentaminen yhdessä.

- Kasvattavat täsmällisyyteen ja vastuun ottamiseen

- Opettaa työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa

- Tunteiden ja elämyksellisyyden pitäisi olla paremmin esillä.

 

 

Miten oppilaat ovat mukana suunnittelussa – miten he oppivat vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta ympäristöstään?

 - Vaihtelevasti riippuen oppiaineesta ja opettajasta

- Mahdollisuus mukana olemiseen sitouttaa valittuun vaihtoehtoon.

- Itsearviointi ja toveriarviointi, eri osioiden painotuksesta arvioinnissa voidaan sopia yhdessä

-  Koko koulun tasolla oppilaat pääsevät vaikuttamaan oppilaskuntien kautta.

- Oppilaiden kanssa keskustellaan jatkuvasti. Koulun yhteisissä asioissa kuullaan oppilaskuntaa.

- Oppilaat osallistuvat oppimisympäristönsä kehittämiseen, oppilaille täytyy uskaltaa antaa vastuuta ja lupa erehtyä

- Esimerkiksi ympäristökasvatuksen täytyy olla jatkuvaa ja johdonmukaista ja koko opetuksen läpäisevää

  

Miten koulussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus?

 - Monipuoliset työtavat

- Eriyttäminen tehtävien avulla

- Pienryhmäopetus ja kolmiportainen tuki

- Valinnaisuus

- Huonossa taloudellisessa tilanteessa yksilöllisten toiveiden huomioiminen muuttuu haastavaksi.

- Oppilaat ovat yksilöitä.

- Erilaiset ja monipuoliset tekniikat, tehtävät ja näkökulmat opetuksessa

- Yksilöllisyydestä ja erilaisuudesta kohti yhteistoiminnallisuutta

 

Tarvitsemmeko uutta osaamista tai koulutusta paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön?

-  Jos OPH:n ohjeet ovat hyvät ja kattavat, osaamme toimia niiden mukaan

-  Ohjeet eivät saa muuttua prosessin aikana

-  Kyllä ja ihan huipulta, esim. Jorma Kauppinen tai Irmeli Halinen

 

Miten prosessi olisi hyvä toteuttaa?

- Riippuu prosessista

- Mahdollisimman tarkoituksen mukaisesti

 

Miten opetussuunnitelman laadinta saadaan parhaiten palvelemaan arjen koulutyön kehittämistä?

- Oppiaineiden kuvaukset tulee pitää tiiviinä paketteina

- Yleiset osat mahdollisimman suppeita ja selkeitä

- Tehdään opetussuunnitelma oppilaan ikätason mukainen ja koulun resursseihin mahtuva, vrt. tvt:n käyttö opetuksessa

 

Miten kaikki asianomaiset saadaan työhön mukaan?

- Työ pitää tehdä työpäivän aikana

- Johto huolehtii, että työt jakaantuvat tasaisesti

 

Millaista tukea voidaan saada oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyötahoilta?

- Käytännössä senkaltaista asiantuntemusta ei näiltä tahoilta löydy (vaatii perehtyneisyyttä)

- vertaa edellä

 

Miten koulun toimintatavat tukevat kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia?

-  Koulun toimintatapojen tulee olla sellaisia, että jokainen yhteisön jäsen sitoutuu niihin

- Hyvät käytöstavat , inhimillisyys ja toisten huomioiminen

- Kiireettömyys tavoitteeksi ja lähtökohdaksi!

- Epämuodollisia, mutta järjestettyjä pedagogisia keskusteluja enemmän

 

Mitkä ovat perusopetusta yhdistäviä keskeisiä tavoitteita, kasvatuksellisia teemoja ja toimintaperiaatteita?

- Yhteisöllisyys

- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

- Innovatiivisuus ja ajanmukaisuus

- Yksilöllisyyden huomioon ottaminen

- Miten edellä mainitut teemat toteutuvat käytännössä?

- Yksilöllisyyden ja toisaalta yhteisöllisyyden yhteen sovittaminen

-  Tutkia yhdessä erilaisia asioita, erilaiset näkökulmat – yhteinen tavoite: hyvinvoiva oppilas

 

Miten yhteys toisen asteen koulutukseen toimii?

-  Omaan lukioon hyvin

- Missä määrin sitä tarvitaan?

 

Millaista osaamista koulun henkilöstö tarvitsee edistääkseen asetettuja tavoitteita?

-  Vuoropuhelu ja yhteistyökykyä

-  Hyvät käytöstavat (mm. kollegan tervehtiminen)

-  Mahdollisuus osallistua asiantuntijoiden luentoihin joko koulussa, yliopistossa ja muualla

-  Oppilaiden asioiden negatiivinen isossa porukassa puiminen lopetettava

-  Vähemmän byrokratiaa, enemmän spontaania

-  Luovutaan nimikkoluokista

-  Positiivinen elämänasenne on eduksi

 

Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat opintoja jatkaessaan ja myöhemmin elämässä?

 

Tiedot:

  • tarvitaan pohjatiedot
    • nykyistä laajempi koulusivistyspohja sis. taito- ja taideaineet
    • yleissivistys ( ymmärtää itsensä, ymmärtää ympäröivän maailman)
    • suomen kielen taito
    • ympäristön merkitys
    • terveellisten elämäntapojen merkitys ja vastuu omista elämäntapavalinnoista
      • jatko-opintokelpoisuus
      • elämänhallinta
    • käytöstavat
    • työnteon arvostaminen
    • muiden kunnioittaminen
    • suvaitsevaisuus
    • pitkäjänteisyys
    • ryhmässä toimiminen
    • kyky tulla toimeen arjessa
    • itsensä tunteminen ja realistinen minäkäsitys

 Opiskelutaidot:

  • luku- ja kirjoitustaito
  • kriittinen lkt
  • ryhmätyötaidot
  • media-lkt
  • monilukutaito

   

Miten toimien koulu parhaiten tuottaa tulevaisuuden sivistystä ja osaamista?

- Oppilaiden yksilöllinen huomioiminen

- Resursseja lisää (henkinen/materiaalinen)

 

Millainen on perusopetuksen tuntijako? Mitä haasteita se tuo?

Millaisen pohjan tavoitteet ja tuntijako antavat opetussuunnitelman perusteille, paikallisille opetussuunnitelmille sekä kuntien ja koulujen työlle?

- Haasteita: 2016 kolmasosa B-ruotsin kursseista (2) siirtyy alakoulun puolelle, eheyttäminen ja laaja-alainen osaaminen: kuinka toteutetaan käytännössä? Fysiikan ja kemian sekä maantiedon ja biologian integroiminen ympäristöoppiin alakoulussa voi johtaa tilanteeseen, että oppilaat opiskelevat eri määriä ko. aineita alakoulun puolella.

-  Valinnaisuuden vähentyessä koulunkäynnistä saattaa tulla entistäkin työläämpää niille oppilaille, joille koulun teoriapainotteinen opetus on jo nyt raskasta.

-  Kysymys kiteyttää opetussuunnitelmatyön ytimen. Kiitos.

 

 

 

tekstiä tulossa...


Verkkototeutus
www.tammimedia.fi

Kirjaudu